Synti ja armo

Synti ja armo. Nämä kaksi ovat läpi Raamatun kulkevia, tärkeitä teemoja, joita ei voi erottaa toisistaan. Jos ei ole syntiä, ei ole tarvetta myöskään armolle. Pelkkä synti taas johtaa epätoivoon ja surkeuteen. On siis tärkeää ymmärtää nämä molemmat oikein.

Armo on sellainen käsite, jota ei muista uskonnoista löydy, ainakaan samassa mittakaavassa. Se on se ratkaisevin asia, mikä erottaa kristinuskon kaikista muista uskonnoista. Myöskään synnin vakavuutta ei ymmärretä niin hyvin muualla ja se onkin ymmärrettävää. Jos ymmärtää miten vakava asia synti on ja miten perinpohjaisesti se on turmellut ihmiset ja koko maailman, niin olisi helppo nähdä, että ilman armoa, ei ole mitään toivoa. Jos synti nähdään vain jonkinlaisena luonteen heikkoutena tai huonon kasvatuksen seurauksena, silloin siitä voisi vapautua omin avuin.

Syvän syntikäsityksen vuoksi kristinuskoa pidetään joskus aika ankeana ja elämän vastaisena uskontona (jos kristinuskoa nyt voi edes uskontona pitää, mutta ei väitellä nyt siitä). Ei ole kovin positiivista puhua synnistä. Vertauksen vuoksi esim. buddhalaisuudessa ei ole samanlaista käsitystä synnistä ja siinä pyritäänkin keskittymään pelkkään positiiviseen. Siksi jotkut pitävät sitä elämän myönteisenä uskontona. Mutta todellisuudessa se ei ole sitä. Pelkkä synnin kieltäminen ei poista sitä. Pelkkä positiiviseen keskittyminen ei poista kärsimystä maailmasta. Parhaimmillaan se saattaa saada jonkun olemaan huomioimatta sitä, mutta se on ja pysyy siitä huolimatta.

Yhtä turhaa on yrittää päästä synnistä eroon jollain rituuaaleilla. Esim. hindut käyvät Gangesissa pesulla ja he luulevat, että sen vesi pesee heidän syntinsä pois. Syntien pois pesemiseksi tarvitaan kuitenkin jotain ihan muuta.

Mikä sitten on Raamatun näkemys synnistä ja sen sovituksesta?

Alussa Jumala loi täysin hyvän maailman, siinä ei ollut mitään pahaa, kaikki oli hyvin. Ihmisille ja enkeleille luotiin vapaa tahto. He olivat siis vapaita tekemään joko hyvää tai pahaa. Jumala ei siis luonut pahuutta, vaan se oli valinnan seuraus. Kun Lusifer (yksi enkeleistä) valitsi pahuuden, hänestä tuli kaiken pahan isä eli Paholainen. Lusifer langettuaan houkutteli Eevan ja Aadamin syömään kiellettyä hedelmää käärmeen muodossa ja näin synti tuli myös näkyvään luomakuntaan. Sen seurauksena sekä ihminen, että muu luomakunta joutui kirouksen alaiseksi. Suurin menetys oli kuitenkin se, että yhteys Jumalaan katkesi. Tätä yhteyttä ihmiset ovat itse yrittäneet saavuttaa monin eri tavoin ja sen seurauksena on syntynyt uskontojen moninaisuus.

Synti siis turmeli koko tämän maailman. Jumala kuitenkin näki tämän ennalta ja siksi hän teki myös suunnitelman ennen luomista. Hän tahtoi pelastaa langenneet ihmiset ja luoda uuden, hyvän maailman. Hän antoi lupauksen siitä jo Eevalle. Hän sanoi, että hänen jälkeläinen tulisi murskaamaan käärmeen pään, mutta samalla käärme pistäisi häntä kantapäähän. Tätä lupausta sitten täydennetään ja tarkennetaan lisää Vanhassa Testamentissa. Uudessa Testamentissa sitten kerrotaan sen totetuminen.

Jeesus syntyi tähän maailmaan ihmiseksi, säilyttäen samalla jumaluutensa. Näin Jeesus pystyi elämään synnittömän elämän ja lunastamaan langenneen ihmissuvun. Hän maksoi hinnan meidän synneistämme, kun hän kuoli ristillä. Jeesus ei kuitenkaan jäänyt hautaan, vaan kolmantena päivänä Jumala herätti hänet kuolleista. Näin Jumala itse vakuutti, että Jeesuksen sovitustyö oli kelvollinen hänelle. Jumala siis teki ristillä meidän puolesta sen, mikä meille oli mahdotonta. Hän täytti lain vaatimuksen, koska me emme siihen pystyneet. Jokainen meistä on tehnyt syntiä, eikä kukaan voi täyttää Jumalan mittaa. Samalla tämä on todella tasa-arvoista, koska kukaan ei voi pelastaa itseään omin keinoin (silloin olisi kyse meidän taidoista ja luonteen vahvuudesta), vaan Jumala sovitti jokaisen ja tarjoaa sitä sovitusta jokaiselle. Näin kaikki ovat samalla viivalla Jumalan edessä. Ainoa mikä meille jää, on valinta siitä, otammeko sovituksen vastaan vai emme. Yksinkertainen valinta, jonka jokainen voi tehdä.

Armo on ihmeellinen asia. Se alkaa siitä, että saamme syntimme anteeksi, jos pyydämme sitä, mutta se ei lopu siihen. Armon varassa saamme elää koko elämämme myös sen jälkeen. Se, että me muutumme on armon vaikutusta, koska emme voi itse muuttaa itseämme. Armossaan Jumala myös vapauttaa meidät synnin orjuudesta ja sen seurauksista: kadotustuomiosta, syyllisyydestä ja häpeästä ym. vastaavasta. Saamme tilalle uuden elämän, jossa on ilo ja rauha. Saamme iloita siitä, että olemme Jumalan lapsia ja matkalla taivaaseen! Parempi on edessä!

Miten tämä armo sitten otetaan vastaan? Se ei nimittäin koske automaattisesti kaikkia. Raamatussa varoitetaan siitä, ettei armo jäisi turhaksi. Se jää turhaksi, jos emme ota sitä vastaan ja anna sen vaikuttaa meissä. Jeesus antaa meille uuden elämän, jos tulemme hänen luoksensa. Siinä on vain yksi ehto. Meidän pitää luopua vanhasta. Miksi näin? Onko se enää edes armo, jos pitää luopua vanhasta?

Otetaan yksinkertainen esimerkki. Joku haluaa lahjoittaa sinulle uuden auton ilmaiseksi. Se on siis armoa, koska sinun ei tarvitse maksaa hintaa siitä. Sinulla on kuitenkin vanha, lähes romu auto. Nyt lahjoittaja sanoo, että hän haluaa vanhan auton vaihdossa. Miten on, onko lahja vielä armoa, jos vanha pitää antaa pois? Tottakai, ei se vanha romu mitenkään kelpaa maksuksi uudesta. Entä jos kuitenkin pitäisimme vanhan auton? Mitä hyötyä siitä edes olisi? Saimme uuden auton, mutta ajamme vain vanhalla, koska sillä on tunnearvoa tai jostain muusta syystä. Silloin uusi auto on turha, se ei hyödytä mitään. Emme voi ajaa yhtäaikaa sekä vanhalla, että uudella autolla. Vanha auto joutaakin romuttamolle, koska emme tarvitse sitä enää. Olemme saaneet tilalle uuden, joka on monin verroin parempi, joten miksi pitäisimme vanhasta kiinni?

Samoin on meidän kohdallamme. Emme voi elää sekä uutta, että vanhaa elämää. Meidän täytyy luovuttaa vanha elämä Jeesukselle, että hän voi käsitellä sen ristillä. Vanha luonto on naulittu ristille ja uusi on tullut tilalle! Annetaan vanha pois ja otetaan uusi vastaan, jota Jeesus hallitsee. Jos sinä, suullasi tunnustat, että Jeesus on Herra ja sydämessäsi uskot, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin pelastut, sanotaan Raamatussa.

On mahtavaa olla uskossa! Minua ei ollenkaan haittaa, että Jeesus hallitsee koko elämääni. Pikemminkin päin vastoin! Hän nimittäin osaa sen paljon paremmin kuin minä itse. Jos joskus yritän ottaa hallintaa takaisin itselleni, siitä seuraa vain sotkua ja kaikkea ikävää. Onneksi saan aina palata Jeesuksen luo ja luovuttaa elämäni hänelle uudestaan ihan kokonaan. Armo tulee esille siinäkin. Saamme aina tulla ristin juurelle, Jeesuksen luo. Hän vain odottaa, että käännymme omalta tieltämme hänen puoleensa.

Jos et ole tehnyt tätä ratkaisua elämässäsi, niin rohkaisen sinua tekemään sen nyt. Samoin jos olet sen joskus tehnyt, mutta ajautunut pois, niin palaa uudestaan Jeesuksen luo. Anna Jeesuksen veren pestä syntisi pois! Käänny koko sydämestäsi hänen puoleensa ja luovuta koko elämäsi hänelle, niin saat nähdä miten paljon parempaa hän antaa tilalle!

Enkä sano, etteikö uskovan elämässä olisi vaikeuksia, varmasti on, mutta silti se on parasta elämää. Enkä sano, etteikö uskova koskaan lankeaisi syntiin, lankeaa, mutta saa armon kun tunnustaa ja hylkää syntinsä. Eikä niin, että välillä olisi pelastanut ja välillä ei. Jos on antanut elämänsä Jeesukselle, pysyy koko ajan pelastuksessa kiinni, vaikka lankeaisi syntiin. Vasta sitten, jos luopuu Jeesuksesta niin joutuu pelastuksen ulkopuolelle, mutta jos jättää synnit tunnustamatta, niin se kyllä johtaa siihen jossain vaiheessa. Siksi on parempi tunnustaa synnit heti, kun huomaa tehneensä väärin ja siten pitää lyhyet tilivälit hänen kanssaan. Hän vain odottaa, että saa armahtaa meidät, ja että saamme nauttia hänen läheisyydestään. Siinä tässä kaikessa on kysymys. Että saamme tuntea elävän Jumalan, joka on luonut koko maailman ja hallitsee sitä, ja jolle meidän jokaisen on kerran tehtävä tili elämästämme. Jeesuksen kautta saamme tulla hänen luokseen jo nyt ja olla hänen kanssaan ikuisesti. Miten mahtavaa se onkaan!

Anna siis elämäsi Jeesukselle ja lähde seuraamaan häntä. Voit tehdä sen rukoilemalla tämän yksinkertaisen rukouksen: ”Jeesus anna minun syntini anteeksi ja tule minun elämäni herraksi!”

Seuraava askel on sitten kaste ja Pyhällä Hengellä täyttyminen. Voit katsoa niistä tämän opetusvideon, jos tulit nyt uskoon. Onnittelen sinua elämäsi parhaasta valinnasta! Jeesus ei ole hylännyt minua, eikä varmasti hylkää sinuakaan, jos et itse käännä selkääsi hänelle. Hän on nimittäin luvannut: ”Joka minun luokseni tulee, sitä minä en ikinä heitä pois”

Posted in Yleinen.