Analyysi: Indonesia

On haastavaa kirjoittaa analyysia maasta, missä ei ole koskaan asunut tai edes käynyt. Varsinkin kun on kyse maasta, joka koostuu yli 17 000 saaresta (joista noin 6000 asuttuja), jossa asuu satoja kansoja ja puhutaan yli 700 kieltä. Eipä ole ihme että Indonesian kansallinen tunnuslause onkin ”Bhinneka tunggul ika”, joka voitaisiin kääntää erilaisuudessaan yhtenäinen.

Vaikka en olekaan käynyt Indonesiassa, kävin kuitenkin reilu kaksi vuotta sitten Singaporessa ja Malesiassa, jotka ovat hyvin lähellä sitä ja varsinkin jälkimmäisellä on paljon yhteistä Indonesian kanssa. Onhan Indonesian kieli (maan virallinen kieli), vähän muunneltu versio Malesian kielestä. Indonesian kieli onkin yksi niitä asioita, joilla yhtenäisyyttä pyritään luomaan. Se on melko harvojen äidinkieli, mutta useimmat puhuvat sitä toisena kielenä. Toinen yhtäläisyys on uskonto. Molemmissa maissa islam on suurin uskonto, joka onkin suurin ero näiden maiden ja muun Kaakkois-Aasian välillä, koska muut ovat enemmistöltään buddhalaisia (poikkeuksena Filippiineillä kristittyjä). Alla muutama kuva Malesiasta, jotka auttavat näkemään vähän myös sitä, minkälaista on Indonesiassa. Ensimmäinen kuva on Kuala Lumpurista, loput Malakan niemimaan itäpuolelta, Kuantanista ja viimeinen Perhentian saarelta.

WP_20140908_012WP_20140912_002WP_20140912_001 WP_20140923_007

Indonesiassa asuu yli 250 miljoonaa ihmistä ja se onkin maailman neljänneksi eniten heti Kiinan, Intian ja Yhdysvaltojen jälkeen. Indonesia on muslimienemmistöinen maa ja siellä asuukin enemmän muslimeita, kuin missään muussa maassa. Se voi hieman yllättää monia, ottaen huomioon sen miten kaukana se on Lähi-idästä, jota pidetään islamilaisen maailman keskuksena. Toki maahan mahtuu myös huomattava vähemmistö kristittyjä ja lisäksi joitakin hinduja ja buddhalaisia. Kristityt ovat keskittyneet itään, jossa monella saarella he ovatkin enemmistönä. Varsinkin Papuan saarella on paljon kristittyjä. Matkailukohteenakin tunnettu Bali on taas hinduenemmistöinen ja lännen isot saaret Jaava ja Sumatra varsin islamilaisia. Balilla ja muutamalla muulla saarella siitä itään on vähiten kristittyjä koko maassa, alle 2% väestöstä.

Viime vuosina Indonesia talous on kasvanut keskimäärin yli 5% vuosittain maassa tehtyjen talousuudistusten seurauksena, mutta lisää uudistuksia kaivataan, että saavutetaan maan täysi potentiaali. Nykyään Indonesian asukaskohtainen ostovoimakorjattu bruttokansantuote onkin yli 10 000 $. Se tarkoittaa, että maa ei ole erityisen köyhä muttei rikaskaan, vaan sijoittuu samaan luokkaan esimerkiksi Thaimaan, Kiinan ja Perun kanssa. Vaikka maatalous vastaakin enää alle 15% BKT:sta, se työllistää kuitenkin lähes 40% ihmisistä. Jaava ja Bali ovat maan riisinviljelyksen kehtoja ja Sumatralla ja Borneossa kasvatetaan runsaasti paljon keskustelua aiheuttanutta palmuöljyä, josta suurin osa viedään edelleen ruokaöljyksi Intiaan ja muihin Aasian maihin, vaikkakin siitä tehdään myös biopolttoaineita. Maalla on tämän lisäksi huomattavat mineraali- ja energiavarat, joista tärkeimpiä ovat hiili, öljy ja nikkeli. Maan tärkeimmät kauppakumppanit ovat Kiina, Japani ja Singapore. Viime aikaiset talousvaikeudet Kiinassa vaikuttavat siksi myös Indonesian talouteen, koska maa vie paljon raaka-aineita, joiden hinnat ovat nyt alhaalla.

Jaava ei ole suurin saari, mutta siellä asuu yli puolet maan asukkaista, noin 140 miljoonaa. Suuresta väestöstä ja keskeisestä sijainnista johtuen, Jaava onkin maan poliittinen ja taloudellinen keskus. Saarella sijaitsee myös maan pääkaupunki Jakarta, ylivoimaisesti suurin kaupunki ja maailmanluokan metropoli noin 28 miljoonalla asukkaallaan (metropolialueella).

Tässä analyysissä keskityn kuitenkin enemmän Sumatraan, jopa pidetään maailman suurimpana evankelioimattomana saarena. Siellä asuu yli 50 miljoonaa ihmistä. Saaren suurin kaupunki on Medan, jossa asuu yli 2 miljoonaa ihmistä. Suuri osa väestöstä asuu maalla ja jotkut heimot jopa metsissä. Myös seurakuntamme tukee juuri Sumatralla tehtävää työtä, joten onkin parempi keskittyä siihen. Tästä työstä en kerro kovin tarkkaan tässä, koska ymmärrätte varmaan sen, että muslimien kanssa työskentely ei ole mitään helppoa. Muslimeita kun ei saa ”käännyttää” ja jos muslimi luopuu uskostaan, se johtaa monesti suvun hylkäämiseen ja joskus jopa kidutukseen ja kuolemaan. Jotkut joutuvat maksamaan kovan hinnan uskostaan Jeesukseen. Tämänhän Jeesus toki lupasikin seuraajilleen, niin kuin Johanneksen evankeliumin luvussa 16 sanotaan: ”Jos maailma vihaa teitä, tietäkää, että se on vihannut minua ennen teitä. Jos te olisitte maailmasta, se rakastaisi omaansa. Mutta koska te ette ole maailmasta, vaan minä olen teidät maailmasta valinnut, sen tähden maailma vihaa teitä.” Oletko sinä valmis maksamaan uskostasi Jeesukseen tämän hinnan? Monet ovat joutuneet maksamaan ja vielä useammat joutuvat maksamaan. Vainot kasvaa kaikkialla maailmassa nykyään. Edes sellaisissa maissa, joita perinteisesti on pidetty vapaina, ei saa enää uskoa Jeesukseen vapaasti, tai saa uskoa, muttei saa elää todeksi Jeesuksen opetuksia. Jos niin tekee, niin sitä pidetään vähintäänkin kummallisena, kuten myös Pietari kirjoittaa 1. kirjeessään: ”Riittähän, että menneen ajan olette noudattaneet pakanoiden tahtoa ja eläneet irstaudessa, himoissa, juoppoudessa, mässäilyissä, juomingeissa ja kauheassa epäjumalien palvelemisessa. Nyt he oudoksuvat sitä, että te ette juokse heidän mukanaan samaan riettauden tulvaan, ja rienaavat. Mutta heidän on tehtävä tili hänelle, joka on valmis tuomitsemaan eläviä ja kuolleita.”

Takaisin Sumatran tilanteeseen. Koska uskosta joutuu maksamaan kovan hinnan (varsinkin muslimitaustaiset) harva on mukana tavan vuoksi. Raamattukoulussa on normaalia, että rukoillaan ja paastotaan säännöllisesti. Kuinka paljon tätä tapahtuu meillä? Olemmeko valmiit menemään polvilleen Jumalan eteen ja etsimään hänen kasvojaan? Kiitos Jumalalle siitä, että monet uskovat Sumatralla ovat ja näin vievät evankeliumia eteenpäin, mitä vaarallisimpiin paikkoihin. Toiset viidakon keskelle heimojen pariin, jotka eivät ole koskaan kuulleet evankeliumia, toiset islamin hallitsemiin kaupunkeihin. Jotkut jopa ulkomaille asti. Senkin Raamattukoulun kautta, jonka työtä Fidan kautta kannatamme on kasvatettu lukemattomia seurakuntien työntekijöitä, jotka ovat perustaneet yhteensä jo reilusti yli 200 seurakuntaa. Näin evankeliumi menee eteenpäin ja myös he tulevat kuulemaan, jotka eivät ole kuulleet, niin kuin kirjoitettu on (Jesaja 52:15): ”Sillä mitä heille ei ole kerrottu, sen he saavat nähdä. Mitä he eivät ole kuulleet, sen he voivat havaita”

Kiitos jos olet muistanut tätä työtä rukouksissasi! Rukoillaan yhdessä, että lähetystyö menee päätökseen ja kaikki kansat, myös Indonesiassa tulevat kuulemaan evankeliumin.

Posted in Yleinen.